Sähköautot yleistyvät vähitellen. Ensirekisteröintimäärät ovat vielä nykyisin maltillisia, mutta niiden kasvuprosentit ovat suuria. Valtiovalta on kaavaillut jopa 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä ja nykyisillä kasvuprosenteilla tämä tavoite saatetaan hyvinkin saavuttaa.

Mutta miten käy sähkön riittävyyden, kun sadat tuhannet sähköautot ja pistokehybridit siihen päälle kytketään lataukseen? Pitääkö saunomista tai joulukinkun paistamista rajoittaa?

– Ei tarvitse, Fingridin kehityspäällikkö Jonne Jäppinen rauhoittelee. Fingrid on Suomen kantaverkkoa hallinnoiva yhtiö, joka vastaa sähkön toimitusvarmuudesta ja laadusta.

Neljännesmiljoona sähköautoa vastaisi nykyisillä vuosittaisilla ajomäärillä karkeasti terawattitunnin (TWh) lisäystä Suomen vuosittaiseen sähkönkulutukseen. Suomen sähkönkulutuksen huippuvuodesta 2007 alkaen sähkön kulutus on kuitenkin laskenut kahdeksan terawattituntia, joten muutama sata tuhatta sähköautoa ei veisi kantaverkkoa lähellekään toteutuneita kulutushuippuja. Näin laskien jopa kaikkien parin miljoonan auton muuntuminen sähköisiksi olisi vielä hallittavissa nykyisellä sähköverkolla ja sähköntuotannolla.

Talojen sähkölämmitys auttaa sähköautoilijaa

Suomalaisissa kotitalouksissa käytetään perinteisesti paljon sähköä. Laajasti käytetyn sähkölämmityksen varmistamiseksi sähköverkot ja -tuotanto on rakennettu korkealla laadulla. Sähkösaunojakin meillä lämmitetään usein viikottain.

Sähkösaunat ovat hyvä verrokki sähköautojen lataukseen. Suomessa on ehkä miljoona sähkökiuasta, joiden teholuokka on samaa tasoa tai kovempikin kuin tyypillisen sähköauton kotilatauslaitteen.

– Ei kiukaita mitenkään keskitetysti kytketä päälle ja pois, Jäppinen pohtii. Ja silti Suomessa saunat ja sähköt toimivat aivan hyvin.

Sähköautoja sen sijaan ladataan tyypillisesti yön yli, matalimman sähkönkulutuksen aikaan. Silloin verkossa on hyvin sähköä saatavilla. Tämä on myös autoilijan etu, sillä yösähkö on usein edullisinta sähköä.

Sähköautojen lataus ei siis ole ongelma sähkön riittävyyden kannalta. Ongelmia voi kuitenkin tulla, jos useita autoja kytketään lyhyessä ajassa lataukseen. Iltaisin kun kodeissa muutenkin kulutetaan sähköä saunoissa, keittiössä ja viihde-elektroniikan parissa, voivat kiinteistöjen sähköliitynnät olla tiukilla. Sähköverkon reuna-alueilla, rajallisten siirtoyhteyksien päässä nopeasti kasvanut tehontarve voi aiheuttaa häiriötä paikallisissa verkossa.

Laajamittainen sähköautojen lataus kannattaisikin tehdä älykkäillä latauslaitteilla, joiden tehoa voidaan hallita. Erityisesti yön yli tehtävä lataus kannattaa rytmittää sopivasti, jotta sähkön kulutus ja tuotanto pysyvät tasapainossa ja kiinteistöliittymien kuormat kurissa.

Suomalaisen autokannan uusiutuminen on kuitenkin hidasta. Autojen sähköistyminen tulee kestämään vuosikymmeniä. Latauspaikkojen yleistyessä myös sähköverkot ja sähkön tuotanto ehtivät kehittyä.

 

Koko maan tasolla sähkö siis riittää jatkossakin. Sähköverkkoja täytyy kuitenkin kehittää kotitalouksia ja kantaverkkoja myöten.

Sähköauto on osa ratkaisua päästöttömään sähköön siirryttäessä

Sähköautot liittyvät myös sähköalalla yleisemmin käynnissä olevaan murrokseen. Hiilen polttoon perustuvaa lauhdevoimaa ollaan Suomessa ajamassa alas samalla kun uusiutuva tuotanto tuulivoiman muodossa kasvaa nopeasti. Myös uusi Olkiluodon kolmas ydinvoimalayksikkö saataneen vihdoin lähivuosina kytkettyä kantaverkkoon.

Uusiutuvan tuotannon luonteeseen kuuluu huono ennustettavuus, joten sähköverkon erilaiset joustot ovat jatkossa entistä tärkeämpiä. Jos tuuli yllättäen tyyntyykin, olisi tuhansien älykkääseen lataukseen kytkettyjen autojen lataustehon hetkellinen pudottaminen oiva tapa vähentää sähkön kysyntää nopeasti.

Sähköverkot kaipaavat myös vahvempia siirtoyhteyksiä, jotta sähköä saadaan tuulisilta alueilta tyynille – ja tarvittaessa myös rajojen yli naapurimaihin. Fingrid onkin jo aloittanut laajoja siirtoyhteyksien laajentamiseen ja vahvistamiseen liittyviä projekteja.

Myös omakotitalonsa parkkiksella autoa lataavan kannattaa miettiä kotinsa sähköliitynnän kestävyyttä. Sähköauton lataamiseen kotona riittää tavallisesti varsin pieni, vain parin, kolmen kilowatin jatkuva teho. Tällainen laturi tarkoittaisi latauksen sijoittamista yhden 16 ampeerin sulakkeen taakse. Mutta jos kotilatauksen tarve on suurempi, vaikkapa taksikuskilla tai pitkiä matkoja ajavalla kaupparatsulla, voidaan kotiparkkiin tarvita 11 kilowatin lataustehoa. Tämä tarkoittaisi kolmivaiheisen voimavirran käyttöä autolle, mikä jo haukkaisi jo kolmanneksen tyypillisestä 35 ampeerin pääsulakekoosta. Sähkölämmityksen ja auton latauksen yhdistäminen talvipakkasilla voi olla tällöin pulmallista.

Koko maan tasolla sähkö siis riittää jatkossakin. Sähköverkkoja täytyy kuitenkin kehittää kotitalouksia ja kantaverkkoja myöten. Onneksi sähköauto on kuitenkin osa tulevaisuuden nollapäästöisen sähköntuotannon ja -siirron ratkaisua, ei ongelmaa.