Sähkökäyttöisten autojen määrä on Suomessa vielä pieni, mutta kasvusta ennakoidaan kovaa. Taloyhtiöillä onkin nyt aika herätä miettimään, miten varmistaa tulevaisuuden autojen vaivaton ja tehokas lataus. Latausinfran laittaminen kuntoon on samalla satsaus yhtiön asuntojen haluttavuuteen.

Tänä päivänä tiedot sähköauton latausmahdollisuudesta ovat vielä todellinen harvinaisuus asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Tulevaisuudessa tilanne muuttuu vääjäämättä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteissa on ainakin 250 000 sähkökäyttöisen auton tuominen Suomen autokantaan vuoteen 2030 mennessä.

Tällainen määrä täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä vaatii mittavaa satsausta myös latauspisteiden määrään. Yksi osa urakkaa on julkisten latauspisteiden rakentaminen esimerkiksi huoltoasemille ja kauppakeskuksiin, mutta se ei yksin riitä. Sähkökäyttöisten autojen määrän raju kasvu edellyttää modernin latausverkoston ulottamista myös autoilijoiden kotipihoille.

– Jo lähitulevaisuudessa mahdollisuus sähköauton nopeaan kotilataukseen ja käytetyn energian maksamiseen vaivattomasti tulevat olemaan valtteja asuntoa myytäessä tai vuokrattaessa. Valmius sähköautolle heijastuu varmasti myös asunnon hintaan ja arvon säilymiseen. Vastaavasti ne asunnot, joista ajanmukainen latausinfra puuttuu, ovat vähemmän haluttuja, ennakoi myynti- ja markkinointijohtaja Topi Aaltonen sähköisen liikenteen palvelutuottaja Plugit Finlandilta.

Kotona ladataan

Sähköauton tärkeimmät latauspaikat ovat koti ja työpaikka – siis paikat, joissa auto yleensä seisoo kun sitä ei käytetä.

Kun viikonloput ja loma-ajat otetaan huomioon, koti on ylivoimaisesti yleisin latauspaikka.

Vaikka julkisen latauspisteen pikalaturista olisikin mahdollista saada akkuun paljon energiaa nopeasti, kotilatauksessa korostuu vaivattomuus. Kun auto on päivän ajojen jälkeen kytketty latautumaan, käyttäjä on vapaa kodin askareisiin tai muihin töihin.

Latausinfran ja koko sähkönjakeluverkon kehittyessä vähitellen älykkäämmäksi sähköauto voi myös toimia kodin energiavarastona, josta otetaan energiaa esimerkiksi kovimpiin sähkön kulutuspiikkeihin.

Kokonaisuuden kannalta avainasemassa ovat nyt taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät.

Huolella valmisteltu ja tehokkaasti tiedotettu latauspisteiden hankintasuunnitelma on hyvä lähtökohta hankkeen läpimenolle osakkaiden keskuudessa. Malleja latauspisteiden toteuttamiseen on monia, sanoo Topi Aaltonen.

– Jos taloyhtiössä on vaikkapa vain yksi sähköautoilija, hänelle voidaan toteuttaa yksittäinen latauspiste, ja hän vastaa investoinnista. Monesti latausasiassa aktiivisia osakkaita tai asukkaita on kuitenkin hieman enemmän, jolloin kulut jaetaan osallistujien kesken.

Edellä kuvatut toimintamallit eivät kuitenkaan ole paras mahdollinen etenemistapa. Jos taloyhtiön latausinfraa rakennetaan pala palalta vailla kattavaa suunnitelmaa, ongelmia voi ilmetä vaikkapa virran riittävyydessä. Taloyhtiön on otettava päätöksissään huomioon osakkaiden yhdenvertaisuus, joten yhtiön ensimmäisten sähköautoilijoiden toiveiden toteuttaminen muiden kustannuksella ei ole toimiva ratkaisu.

Kerralla isompi uudistus

Taloyhtiössä voidaan tietysti toteuttaa myös kaikkien autopaikkojen muuttaminen latauskelpoisiksi. Hanke vaatii yhtiökokouksen yksimielisen hyväksynnän, jonka saaminen voi olla haastavaa. Käytännössä yhtiökokouksen suhtautuminen latauspisteiden rakentamiseen riippuu esimerkiksi osakkaiden iästä ja siitä, miten moni omistaa yksityisauton.

– Asunto-osakeyhtiölaki on tältä osin hieman jäykkä, ja se on selkeästi tietynlainen kompastuskivi taloyhtiöiden latauspistehankkeille. Nykyään rakennettavissa taloyhtiöissä sähköautojen lataustarpeet huomioidaan onneksi jo hyvin, toteaa Plugit Finlandin Topi Aaltonen.

Jos latauspisteiden hankkimiseen päätetään ryhtyä, homma alkaa käytännössä kiinteistön kartoituksella, jossa selvitetään lähtötilanne ja rakentamisen edellytykset.
– Tutkitaan, miten laajan lataamisen kiinteistön sähköliittymä ja -laitteistot sallivat. Lisäksi selvitetään, miten paljon liittymää on mahdollista kasvattaa ilman uusia kaapelointeja. Tilanteen vaatiessa kartoitetaan myös tarvittavien uusien kaapelointien ja muiden investointien laajuus.

– Tärkeintä on, että lataaminen on turvallista eikä esimerkiksi kiinteistön lämmitys tai valaistus kärsi latauspisteiden käytöstä. Oleellista on myös energiakustannusten oikeudenmukainen kohdentaminen ja vaivaton laskutus, täydentää Aaltonen.

Investointikustannusten osalta valtio on tehnyt taloyhtiöille pienen kädenojennuksen, sillä elokuusta lähtien taloyhtiöillä on ollut mahdollisuus hakea tukea sähköautojen latausinfran parantamiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämä tuki on 35 prosenttia kustannuksista, enimmillään 90 000 euroa. Avustuksiin on tosin budjetoitu vain melko maltilliset 1,5 miljoonaa euroa.

Huolellinen suunnittelu tärkeää

Kustannuksiltaan siedettävän mutta riittävästi kasvunvaraa tarjoavan latausjärjestelmän valitsemisessa kannattaa satsata huolelliseen taustatyöhön ja suunnitteluun. Sähköautot eivät pysty ottamaan latausta vastaan rajattomalla nopeudella, joten järjestelmän kapasiteettia ei kannata mitoittaa ylisuureksi. Toisaalta sopiva kasvunvara on hyvä asia, sillä akkujen kapasiteetit ja latausnopeudet kehittyvät.

Topi Aaltonen muistuttaa, että taloyhtiön latausmahdollisuuksista riippumatta sähköauton mukana tuleva latauskaapeli on tarkoitettu vain tilapäiseen lataamiseen. Sama tilanne on parkkipaikoilta tuttujen ns. Suko-rasioilla varustettujen lämpötolppien suhteen: niitä ei ole suunniteltu jatkuvaan käyttöön eikä kovaan kuormitukseen. Rasia on tarkoitettu vain lyhyehköille latausjaksoille ja enimmillään 8A:n kuormalle, mikä tarkoittaa sähköautolle melko hidasta latausta.

Peruskäyttö eli päivittäinen lataaminen on syytä hoitaa kiinteästi asennetulla latauslaitteella.

Ns. Mode 3 -lataustapa mahdollistaa taloyhtiön latausinfran kokonaiskapasiteetista riippuen enimmillään yli 20 kW:n latauksen, joten sähköauton akku täyttyy selvästi nopeammin kuin perinteisestä pistorasiasta. Lisäksi kiinteästi asennettavissa Mode 3 -latauslaitteissa on muitakin etuja, kuten jännitteettömyys kytkettäessä ja kuormituksen hallinta lataustilanteen mukaan.

Mikäli taloyhtiö on pieni tai latauspisteitä ei jostain syystä tarvita muutamaa enempää, sopiva ratkaisu voi olla parkkipaikan lämmitystolpassa olevan rasian korvaaminen kompaktilla latauslaitteella.

– Tällainen yksivaiheinen latauslaite voi käyttää enimmillään 16A:n virtaa. Sen etuna on helppo asennus olemassa olevaan kaapelointiin, selvittää Topi Aaltonen.
Kun latausjärjestelmä on rakennettu, sen käyttäminen on parhaimmillaan varsin vaivatonta. Käyttäjille luodaan tilit, joille latauspisteiden käyttö ja energiankulutus kirjautuvat sähköisen tunnistautumisen avulla. Laitteisto voi olla taloyhtiön omaisuutta, mutta sen operointi yhteistyökumppanin vastuulla.

– Taloyhtiö voi esimerkiksi Plugit Finlandin kanssa toimiessaan jättää käyttäjätilien hallinnoinnin, laskutuksen ja laitteiden määräaikaishuollot meidän hoitoomme, luettelee Topi Aaltonen.